Uusi Biodynanna-blogi

Keskiviikko, Elokuu 5, 2015, 00:00 | Ei kommentteja »

Ilmattaren kangaspuut

 

 

Ilmatar istuu Ilman pitkillä pilvipihoilla ja kutoo. Ilmattarella on ihanat, ilmavat kangaspuut, joissa valmistuu pitkiä, hienoja harsoja, paksuja ukkosvilloja, leikkisiä pumpulipitsejä ja muutamia valtavia, morsingonsinisiä poutapellavia.

 

Ilmatar on ikävissään. Ajasta aikaan istuu hän vain kangaspuidensa ääressä, sujuttelee sukkulallaan ja polkee loimilankoja ristiin kuteen välissä. Ihania ovat Ilmattaren kudelmat, mutta kyllästynyt, niin kyllästynyt on Ilman impi istumaan siinä paikallaan. Itkee hän ikävissään, suuria hopeisia, läpikuultavia kyyneliä ja ajatuksissaan, ikävissään kutoo pelkkää pilveä maailman päälle. Maailma kylpee Ilmattaren kyynelissä ja aina vain korkeammalle nousee veden pinta.

 

Lopulta hylkää Ilmatar kangaspuunsa, sukeltaa alas ja uidessaan meressä muotoilee maailmaan kalapoukamat, saaret ja lahdelmat. Tuulesta ja merestä tulee Ilmatar myös raskaaksi ja vedessä kelluessaan suo sotkalle pesän sijan polvellaan. Ilmatttaren muutoksen kaipuusta syntyy kokonainen maailma ja maailmaan ensimmäinen ihminen.

 

Tuo tyhjyys, tila ja keveä avaruus ennen maailman syntyä on inspiroinut sekä taiteilijaa että puutarhuria. Mitä on, ennen kuin on mitään? Miten voi tyhjästä tulla jotain, vai onko silloinkaan tyhjää, kun ei mitään vielä kuitenkaan ole? Miten alkaa muutos? Jotta saa pellavalankaa, jota olen töissäni käyttänyt, pitää ensin olla maata ja pellavan siemen. Pellavan pitää kasvaa, se pitää korjata, kuivata, loukuttaa, lihdata, pehmittää, riipiä, kiertää ja keriä. Kerältä lankaa kiilapuihin kierrellessäni pidän sitä tiukalla, oikaisen liian tiukkoja kierteitä, nidon, asettelen ja suunnittelen. Jos jätän työn kesäksi ulos sateeseen, ei sitä kohta enää ole, vaan se muuttuu mullaksi.

 

Puutarhaakin rakennetaan suosimalla tiettyjä kasveja toisten kustannuksella- taloja, pesiä tai munintakuoppia rakennetaan kasaamalla tarkoin valittuja materiaaleja erityiseen järjestykseen. Sitten alkaa ylläpito, sillä entropia ja kaaos vaanii heti kulman takana. Taideteos, puutarha, planeetta tai yhteiskunta ovat järjestystä kaaoksessa. Työtä aiheuttaa pyrkimys täydelliseen järjestykseen, jossa kaikki pienimmätkin yksityiskohdat ovat paikallaan. Kuitenkin heti, kun järjestys on täydellinen, eikä mikään muutu, on lopputulos kuollut. Muutoksen ja kaaoksen keskellä voi saada lohtua ajatuksesta, että muutos ja kaaos tiloina ovat ainakin eläviä.

 

Niin työhuoneella kuin puutarhassakin käytän töissäni siirrettäviä elementtejä. Kasvit siirtyilevät ihan omavaltaisestikin, tarhuri siirtää niitä itse, värejä ja lankoja voi liikutella tiettyyn rajaan asti, jotkut kuvien elementit ovat joko kevyesti paikalleen napilla kiinnitettyjä tai pääsevät liikkumaan ilmavirrassa. Abstrakti ilmaisu antaa tilaa ajatukselle, niin värien läsnäolo kuin puutekin on ilahduttava mahdollisuus. Ilmattaren kangaspuista voi jälleen kerran tulla uusi taivas.

 


Maanantai, Heinäkuu 15, 2019, 09:52 | Ei kommentteja »

Komposti on joka biodynaamikon ja luomupuutarhurin juttu. Ainakin useimmiten. Löysin pihasta kaksikymmenvuotiaan lehtikompostin, joka oli niin hyvin säilynyt, että toimii esimerkkinä kompostin hoidon tarpeesta. Kompostia ei oltu kasteltu tai käännelty, joten siinä olevat lehdet ja oksankappaleet olivat aika pitkälti samassa kunnossa kuin kompostiin alun perin tullessaankin 

Aloitin kääntämällä kompostin, sinne saadaan ilmaa ja nähdään, mikä sisällä olevien ainesten maatumisaste on. Tällä kertaa maatumista ei juuri ollut tapahtunut. Lisäsin kompostin sisään tuoretta nokkosta ja rohtoraunioyrttikäytteen käyneet ja kulahtaneet rohtoraunioyrtit. Käänsin lisää ja toin päälle vielä toisen kompostin päällä lojuneet, vielä vähän maatumattomat ainekset. Kastelin vielä rohtoraunioyrttikäytteellä.

Tässä ylhäällä tynnyristä poimittua rohtoraunioyrttiä. 

Tässä lähikuva nokkosesta ja raunioyrtistä kompostissa. Niin kaunista, että kyllä kannattaa kuvia levitellä XD

Reikä, johon tulee kompostipreparaattia. Tammenkuori, kamomilla, voikukka, siankärsämö, nokkonen tiputellaan rei´istä noin suurinpiirtein keskelle kompostia ja valeriaana kastellaan veden mukana kompostin päälle. 

Kompostissa hieno koivukeppini, jolla sekoittelen humuspreparaatin ja kaivelen reiät kompostiin :)

Tässä valmis, oljilla peitelty Aarni-komposti. Aarni on lähes vegaaninen, siinä on vain itusen verran kanankakkaa. Kunnon biodynaamikko tekee tietysti lehmänlannasta Aarre-kompostin, ja nyt kuulemma lähellä onkin luomukarjankasvattaja, jonka kanssa pitää pian tehdä tuttavuutta :)


Perjantai, Heinäkuu 12, 2019, 09:01 | Ei kommentteja »

Blogspotin alusta alkoi yhtäkkiä olla hankala, en saanut päivitettyä blogiani laitteella, jolla olin sen vuosi, puolitoista sitten perustanut. Muutenkin on paras toimia omilla alustoillaan, tai näin ainakin mulle on väitetty XD. Toisaalta, kun kerran on omat nettisivut, miksei sitten bloggaisi sinne..? 

Näissäkin on jonkin verran opiskeltavaa, mutta kaippa se siitä lähtee.


Copyright ©2018 Nannaevilampi.fi, Kaikki oikeudet pidätetään